Vuosikymmenet
Historian siipien havinaa pähkinänkuoressa:
Keuruun Seudun Ampujat ry:n perustava kokous pidettiin 13.10.1957 Otavan kerholla 21 henkilön ollessa kokouksessa läsnä. Kokouksen avauksen suoritti faktori Osmo Koski selostaen ampumaseuran perustamisen tarpeellisuutta. Hänet valittiin myös kokouksen puheenjohtajaksi. Ensimmäisen puheenvuoron käytti maanmittausinsinööri Esko Jalovaara, joka esitti ampumaseuran perustamista Keuruulle perustellen kantaansa laajalla harrastajamäärällä ja sillä, että lähin ampumaseura oli Jyväskylässä. Kokous päätti Keuruun Seudun Ampujat ry -nimisen yhdistyksen perustamisesta ja sen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin nimismies Tauno Luutonen. Yhdistyksen perustamisasiakirjan allekirjoittajiksi valittiin faktori Osmo Koski, diplomi-insinööri Jouko Järviö ja faktori Yrjö Toljander.
Toiminta lähti vilkkaasti käyntiin ja ensimmäiset seurojen väliset kilpailut käytiin heti seuraavana vuonna Jämsänkosken ampujia vastaan. Kilpailutoiminnan painopiste oli alkuvaiheessa jäsenten ja seurojen välisissä kilpailuissa. Seuran jäsenten välisiin kilpailuihin mielenkiintoa lisäsi lukuisat kiertopalkinnot, joista kamppailtiin vuosittain 1960-luvun aikana. Harrastusammunta alkoi tuottaa myös huipputuloksia, sillä Tapani Jukola ampui vuonna 1963 isopistoolin 30 laukauksen kuvioammunnassa tuloksen 297.
Seuran aktiivisimpiin alkuajan toimijoihin kuului vuonna 1962 seuran puheenjohtajaksi valittu lehtori Kalle Arvid Ritokangas. Hän oli innostava, kasvattava ja väsymätön persoona, joka osasi iloita toisten hyvistä saavutuksista ja mukautua oikealla tavalla myös tappioihin ja epäonnistumisiin. Tammikuu vuonna 1965 muodostui seuran kannalta varsin surulliseksi, koska silloin Kalle Ritokangas ja myös toinen perustajajäsen Osmo Koski saivat kutsun ajasta iäisyyteen. Kummatkin uhrasivat itsestään hyvin paljon keuruulaisen ampumaurheilun hyväksi seuran seitsemän ensimmäisen toimintavuoden aikana.
1970-luvun loppupuolella seura lähestyi jo kansallista urheiluampujien kärkeä. Jukka Rönnholm valittiin ilmapistooliammunnan Suomi-Ruotsi maaotteluun. Hänet valittiin saavutustensa perusteella vuonna 1979 Keuruun parhaaksi urheilijaksi ja oli näin ensimmäinen ampumaurheilun edustaja, joka tämän keuruulaisen huomionosoituksen sai.
Seuraava vuosikymmen voidaan nimetä pistooliammunnan vuosikymmeniksi. Nimittäin 1980 -luvun alussa seurasta muodostettiin ilmapistoolijoukkue Suomensarjaan (Jukka Rönnholm, Olli Palomäki, Tapio Paappanen). Joukkue eteni sarjassa menestyksekkäästi sijoittuen toiseksi ja nousi valtakunnalliseen mestaruussarjaan vuonna 1982, jossa saavutettiin seuraavina vuosina pronssi- ja hopeasijat. Mestaruussarjan voiton ilmapistoolijoukkue saavutti vuonna 1985, jolloin joukkueessa ampuivat Tero Korhonen, Tapio Paappanen ja Pekka Koski.
1980 -luvun saavutuksia olivat lisäksi Tero Korhosen ilmapistoolin nuorten Suomen mestaruus v 1981 ja Tapio Paappasen ilmapistoolin SM-hopea yleisessä sarjassa 1983. Molemmat ampujat valittiin ko vuosina Keuruun parhaiksi urheilijoiksi. Ilmapistoolissa saavutettiin 1980-luvun aikana kolme henkilökohtaista SM-mitalia ja saman verran joukkuemitaleja. Lisäksi Tero Korhonen saavutti vuonna 1989 Tanskassa ilmapistoolin EM-kilpailuissa joukkuepronssia, joka oli ensimmäinen arvokilpailumitali seuran historiassa. Edellä mainitut pistooliampujat saavuttivat vuosikymmenen aikana myös vapaapistooliammunnassa kaksi henkilökohtaista ja kolme SM-joukkuemitalia.
1990-luvulla alkoi kivääriammunta nousta kansallisen tason kärkipäähän ja seuraan liittyi lähialueen muista ampumaseuroista lahjakkaita kivääriampujia, jotka varsinkin 300 metrin lajeissa niittivät mainetta SM-kilpailuissa. Seuran joukkueissa ampuneet Jukka Salonen, Aarne Markko, Timo Ahlgren ja Kimmo Tulonen toivat Keuruulle SM-tason henkilökohtaisia ja joukkuemitaleja 35 kpl.
Varsinainen huipentuma oli vuonna 1994, jolloin Jukka Salonen ampui Italian Tolmezzossa vakiokiväärin maailmanmestaruuden. Näin Keuruun Seudun Ampujat ry seurana oli tuottanut yhden maailmanmestarin lisää takavuosien keskisuomalaiseen 300 metrin kiväärilajien maailmanmestareiden maineikkaaseen joukkoon. Keuruun varuskunnan 300 metrin ampumarata nimettiin samana vuonna ”Jukka Salosen radaksi”.
1990-luvulla seura järjesti varsin mittavia kilpailutapahtumia varuskunnan ampumaradoilla, joiden käytöstä seuran ja varuskunnan välillä solmittiin sopimus 1980-luvun alkuvuosina. Kilpailuista mainittakoon Suomi-Ruotsi maaottelu ja Suomen mestaruuskilpailut 300 metrin kiväärilajeissa vuonna 1995. Vuonna 2000 järjestettiin veteraaniampujien PM-kilpailu pistooli- ja kiväärilajeissa. Erilaisia seurojen välisiä pienempiä kilpailuja ja Keski-Suomen piirin sekä alueen mestaruuskilpailuja on seuran järjestelyvastuulle uskottu 1990-luvun aikana useasti.
2000-luvun alussa seuran ohjelmaan tuli uutena lajina practical-ammunta ja Keuruulla ovat lajin harrastajat kohdanneet aluemestaruus- ja SM-tason kilpailuissa. Ammunnan harrastamismahdollisuudet Keuruun keskustassa laajenivat huomattavasti kun vuonna 1996 vapaa-aikatalo Kipinään rakennetusta ilma-aseradasta jouduttiin luopumaan ja uudelle ilma-aseradalle saatiin isompi tila Sieväsenkulman kiinteistöstä vuonna 2002. Uuden sisäampumaradan myötä nuorten ilma-aseampujien määrä on lähtenyt nousuun ja kiinnostus urheiluammuntaa kohtaan on lisääntynyt.